lauantai 19. huhtikuuta 2014

Tervetuloa nousevan auringon kaupunkiin!

Kun vieras toivotetaan tervetulleeksi Kamerunin itäosaan, häntä tervehditään lauseella ”Welcome to the region of the rising sun!”. Asiaa ihmeteltyäni minulle kerrottiin, että tervehdys juontaa juurensa tietysti siitä, että aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Käsilla olevaa blogia lukemalla pääsee seuraamaan allekirjoittaneen vapaaehtoistyöjaksoa Plan Kamerunin Bertouan paikallistoimistossa joulukuun loppupuolelle asti. Matkassa mukana on poikaystäväni Kalle, joka aloittaa vapaaehtoisena paikalliselle Punaiselle ristille. 

Bertouan toimistolle johtava tie.
Bertoua on Kamerunin itäosan suurin kaupunki, jossa asuu noin sata tuhatta ihmistä. Planin toimisto sijaitsee Mokolo-nimisessä kaupunginosassa, joka on ihmisiä ja moottoripyöriä vilisevästä keskustasta hieman sivummalla. Moottoripyörä on täällä eniten käytetty kulkupeli. Sade kohtelee teitä armottomasti ja mopolla pystyy kiertämään asfalttiin - niissä kohdin kun sitä vielä on jäljellä - syntyneet valtavat kulumat ja reiät.  Kamerun jaetaan kymmeneen hallinnolliseen alueeseen, joista kuudella on Planin paikallistoimisto. Monet Plan Kamerunin projektit pyrkivät kuitenkin tavoittamaan apua tarvitsevia – erityisesti lapsia ja tyttöjä - koko maan laajuudelta paikallisten yhteistyöjärjestöjen avulla. 

Toimiston edestä. Kaikkia arvokkaampia toimitiloja ja asuntoja ympäröi täällä korkea aita. Oveen koputtamalla vartija tulee avaamaan ja kysyy tulijan henkilötiedot.
Työskentelen vapaaehtoisena Planin projektille, jonka tarkoituksena on edistää baka-lasten oikeutta koulutukseen. Projekti on osa laajempaa hanketta ”Baka Rights and Dignity”, jonka päämääränä on varmistaa bakojen ihmisoikeuksien toteutuminen. Bakat kuuluvat ensimmäisiin Kamerunia - joidenkin lähteiden mukaan koko maailmaa - asuttaneisiin ihmisiin, mutta heidän elintilansa ja -tapansa ovat viime vuosien aikana joutuneet uhatuiksi laajojen sademetsähakkuiden vuoksi. Bakat ovat perinteisesti saaneet kaiken elantonsa sademetsien antimista ja eläneet nomadeina metsästäen ja keräten hedelmiä ja muuta ravintoa. Sademetsähakkuiden seurauksena monet bakat ovat joutuneet maattomiksi entisillä kotiseuduillaan ja elävät vailla kansalaisoikeuksia muun yhteiskunnan ulkopuolella. Muita huonompaan asemaan ajautuminen alkaa jo lapsena, koska nykyinen koulujärjestelmä sopii huonosti bakojen perinteiseen liikkuvaan elämäntapaan. Lisäksi opetuskieli kouluissa on ranska, jota bakat eivät ole tottuneet käyttämään keskuudessaan ja jota koulun aloittavilla baka-lapsilla on vaikeuksia ymmärtää. 

Toimiston sisäpihalta.
Nykyisen projektin tarkoituksena onkin tarjota baka-lapsille alkuopetusta heidän omalla kielellään. Bakankielistä opetusta kokeillaan ensin neljässä pilottikoulussa, jotka sijaitsevat kylissä eri puolilla Kamerunin kaakkoisosaa. Tähän mennessä  kokeilua on ehditty toteuttaa vajaan yhden lukukauden verran, joten tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten opetuskieli vaikuttaa koulumenestykseen ja koulunkäynnin aloittavien lasten määrään. Yksi suurimmista ongelmista on ollut bakojen vähäinen edustus oppilaiden joukossa sekä koulupudokkaiden suuri määrä. Ongelmien takana vaikuttaa kielellisten vaikeuksien lisäksi bakojen joutuminen syrjinnän kohteeksi niin muiden oppilaiden kuin opettajienkin taholta. Neljästä bakan kielistä opetusta antavasta koulusta kerättyjä tuloksia tullaan myöhemmin vertaamaan neljän muun koulun tuloksiin, joissa bakalapset opiskelevat edelleen ranskaksi. Tärkeimpiä tehtäviäni projektissa tulee olemaan muun muassa projektin toteuttamisessa, arvioinnissa ja varainhankinnassa avustaminen. 

 
Lounaaksi plantainia eli ruokabanaania ja lihapaloja.

Saavuimme Bertouaan kolme viikkoa sitten mutta päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevan maan trooppiseen ilmastoon on vielä totuttelemista, näin sadekauden alla lämpömittarin lukema kipuaa usein yli +35 asteen. Toimistolla vietettyjen päivien jälkeen suuntaamme yleensä jalkaisin ruokaostoksille keskustaan kuumuudesta huolimatta, mitä työkaverit ihmettelevät usein ääneen. ”Mikset ota mopotaksia, ei näin kuumalla voi kävellä!”. Helteinen patikointi johtuu pikkurahan puutteesta: Kamerunia kuvaava sanonta ”The Land of no Change”- eli maa jossa vaihtorahaa on turha odottaa - on osoittautunut jo monin paikoin oikeaksi. Tosin useimmissa tapauksissa myyjän apulainen kipaisee juosten lainaamaan vaihtorahat naapuriltaan. Silloin kun kolikoita taskun pohjalta löytyy, ne hupenevat nopeasti työmatkan varrella banaanin, avokaadojen ja maapähkinän myyjien taskuihin. Mainittuja herkkuja kasvaa alueella yllin kyllin ja niitä on helppo löytää vatsan täytteeksi milloin vain.

Bertouassa bakoja ei juurikaan näe mutta pääsen tulevien kuukausien aikana vierailemaan projektissa mukana olevissa kylissä. Bertouan paikallistoimiston projektidokumenteissa ja työtavoissa riittää toistaiseksi vielä haltuun otettavaa. Viime viikolla Plan järjesti projektiin liittyvän työpajan katastrofien ehkäisystä ja niihin valmistautumisesta ja tehtäväni oli kirjoittaa keskustelusta muistiinpanot. Viestien sisältö arkisessa kanssakäymisessä jää vielä toisinaan paikallisen ranskankielen lausunnan seurauksena aavistuksen tasolle, joten seuraavasta blogikirjoituksesta saattaa päästä lukemaan tulkintojani katastrofien ehkäisystä – lukijan omalla vastuulla.  

A bientôt!

Minä ja esimieheni Francois valmistelemassa työpajaa katastrofien ehkäisystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti