Back to school

Koulujen alku lähenee ja koulunpenkit kutsuvat kohta myös bakoja. Paikalliset opetusviranomaiset hyväksyivät juuri toisen luokan bakankieliset oppikirjat käytettäviksi opetuksessa, kun aiemmin käytössä ovat olleet vasta ensimmäisen luokan oppikirjat. Haasteeksi jää alkavana lukuvuotena edelleen kirjojen ottaminen osaksi jokapäiväistä opetusta.

Madame Solange ja karttakeppi vauhdissa.

Kyläkoulujen opettajien opetusmetodit ovat nimittäin vielä siinä mielessä vanhanaikaiset, etta kirjojen käyttämisen sijaan opettajat opettavat mieluummin toistattamalla ja sanelemalla. Käytäntöä yritetään projektin avulla uudistaa, koska se ei edistä oppilaiden lukemaan oppimista. Opettajat ovat kuitenkin tottuneet ohjaamaan ja pitämään kuria luokassaan tietyllä tavalla, ja käytännön tottumukset muuttuvat hitaammin kuin opetusviranomaiset kirjoittavat nimensä opetusuudistuksiin.



Keskiaukeama bakankielisestä ensimmäisen luokan oppikirjasta. Kuvituksessa ollaan pyritty käyttämään bakojen elinympäristöstä tuttuja asioita (vaikka rapuihin en ole vielä täällä törmännyt).

Meilläkinpäin opiskellaan, Kalle on tällä hetkellä ranskanopissa Bertouan kielikoulussa ja minä pidän kotia tunnelmallisesti taskulampun valossa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän tarkkaa syytä sille, miksi sähköt katkeavat joka toinen ilta lähes tasan kello kuusi ja ovat poissa koko illan, mutta näin on kuulema ollut jo "ainakin viimeisen vuoden tai kahden verran".

Meinasin keittää aikani kuluksi teetä mutta en tiennytkään että myös teepussit voivat mennä homeeseen. Nyt tiedän, pilkullisia olivat ja lähinnä sieniltä haisivat. Sieniteetä en viitsinyt vielä näillä latitudeilla lähteä kokeilemaan, illat pimeässä kämpässä muessinin megafoniin huutamien rukouskutsujen säestäminä ovat tarpeeksi epätodellisen tuntuisia muutenkin.

Jään sen sijaan odottamaan kuulumisia ranskan tunnilta. Kalle on tullut suht innostuneena kotiin viime aikoina kun on vaikeasta kielestä huolimatta luokkansa paras. Tunneilla käy Kallen lisäksi kaksi muslimipoikaa, joista toinen ajaa mopotaksia ja on meitäkin kuskannut. Ihmettelin mitä pojat tunnilla tekevät, eivätkö molemmat puhu kuitenkin äidinkielenään ranskaa. Kuulema puhuvat ja oikein sujuvasti – mutta kumpikaan ei osaa lukea eikä kirjoittaa.