keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Avainasioita

Viime viikolla juhlittiin lukuvuoden päättäjäisiä ja projektikoulujenkin oppilaille koitti viimeistään silloin kesäloma, joissain kouluissa varaslähtö lomaan oli otettu jo kansallispäivän tienoilla. Toimistolla koulujen päättyminen tarkoittaa sitä, että oppilaiden arvosanojen sekä kuukausikohtaisten oppilasmäärien pitäisi olla koko vuoden osalta selvillä –tytöt ja pojat sekä bakat ja muut lapset erikseen kirjattuina. Lukuja on näpytelty koneelle sähköisen tietokannan turviin sitä mukaa kun niitä on tänne Bertouaan asti kantautunut. 


Matka yhteen kyläkouluun vaihtui raivaustöiksi kun tielle oli kaatunut myrskyn seurauksena puu.

Matkasimme maanantain ja eilisen aikana neljään projektikouluun tarkoituksenamme kerätä tietoja baka-oppilaiden koulusuoriutumisesta ja perhetaustoista. Vierailuista ei yleensä pystytä sopimaan etukäteen, koska kyläläisillä ei ole kännyköitä eikä seuduilla ole pahemmin verkkoakaan. Niinpä ainoana vaihtoehtona on saapua paikalle ja toivoa löytävänsä periltä joitain vanhempia ja opettajia, jotka voisivat vastata kysymyksiimme. Koska koululaisten lomat alkoivat jo viime viikolla ja me olimme vierailumme kanssa erinäisistä käytännön syistä johtuen myöhään liikkeellä, olivat kaikki opettajat jo lähteneet pois kylistä loman ajaksi ja lukinneet koulut lähtiessään. Joitain vanhempia oli silti paikalla kylissä ja osan poimimme kyytiin tien varrelta kun metsästä suunnistettiin automme äänen suuntaan. Keskustelimme kouluruokailun toiminnasta ja koulujen läheisyyteen raivattujen peltojen istutusaikatauluista seuraavan lukuvuoden kouluruokatarjontaa silmällä pitäen. Selvisi että kolmessa vierailemassamme kylässä kouluruokailukokeilu oli saatu käyntiin kevään aikana ja vain yhdessä koulussa sen aloittaminen oli jäänyt ensi syksyyn. Laskin myös Planin jakamat istutus- ja keittiötarvikkeet niissä kylissä, joissa työkalut eivät olleet lukkojen takana luokkahuoneissa. 


Koulupelloilla kasvatetaan muun muassa maissia, kassavaa ja ruokabanaania.

Viime päiviin on mahtunut muutakin tohinaa kun Kalle huomasi lauantai-aamuna eurojensa puuttuvan makkarin kaapista. Tarkistettuani piiloni huomasin myös omien eurojeni kadonneen. Olin jo aikaisemmin ihmetellyt miten paikallinen valuuttani kuluu niin nopeasti, täällä päivittäisen elon kun ei pitäisi keventää kukkaroa kovin reippaaseen tahtiin. Emme olleet silti osanneet epäillä mitään koska murron merkkejä ei ollut näkynyt missään, kaikki ikkunamme on raudoitettu ja ulko-oviakin on kaksi tuplalukoilla. Eurojen katoaminen oli kuitenkin niin ilmiselvää ettei jäljelle jäänyt kuin yksi vaihtoehto, joku oli käynyt asunnossamme naapurissa asuvan vuokraemäntämme vara-avaimella. Vuokraemäntämme ollessa poissa vaihtoehtoja ei ollut kovin montaa ja kun Kallen kadonneet kuulokkeet tulivat vielä toisen epäilemämme henkilön - ja hyvän kaverimme - korvilla seuraavana päivänä vastaan, oli yhtälö ratkaistu. Pomoni otti asian onneksi heti päättäväisesti hoitaakseen ja istutti kaikki rivitalomme asukit sunnuntai-iltapäivänä olohuoneemme lattialle selvittämään asia kasvotusten. Poliisille menoa halusivat kaikki välttää, se kun ei ole täällä kaikista yksinkertaisin ja nopein tapa ratkaista ongelmia. Saimme sovittua asian "in african way" eli allekirjoitimme pitkäkyntisen kanssa muiden naapurien läsnäollessa sopimuksen, jossa hän lupaa palauttaa rahat sovittuun päivämäärään mennessä antamalla kuukausittain tietyn summan palkastaan meille, kaikki rahat kun oli ilmeisesti ehditty jo käyttää. Vuokraemäntämme taipui ottamaan päävastuun rahojen perimisestä koska oli vara-avainta huolimattomasti säilyttänyt. Kalle vaihtoi ulko-oviin uudet lukot ja avaimet pidämme tästä lähin itsellämme.

Tältä herralta ostamme usein kotiin viemisiksi papaijan tai ananaksen.

Jos orpo olo yllättää niin kotoisaksi olo tulee viimeistään Hesaria lukiessa. Eilisen lehdessä mielialaa nostattivat etenkin uutiset "Lääkkeiden teho laskee helteellä" ja "Baarit eivät saa jatkoaikaa jalkapallon MM-kisaotteluiden vuoksi". Ensimmäisessä uutisessa farmasialiitto oli huolissaan lääkkeiden tehosta kesähelteillä, jolloin huonelämpötila voi uutisen mukaan nousta yli suositusrajana pidetyn 25 asteen ellei apteekista löydy asianmukaista ilmastointia. Lisäksi uutinen muistaa vielä varoittaa että riski lääkkeen tehon hiipumisesta kertautuu, jos kuluttaja jatkaa lääkkeen säilyttämistä liian lämpimissä tai kosteissa olosuhteissa. Pitää varmasti paikkansa mutta voi veljet. Valtaosa vuodesta kotopuolessa kuluu kuitenkin reilusti alle 25 asteessa hytisten. Täkäläisissä apteekeissa sen sijaan on usein jopa vielä kuumempi kuin ulkona, koska sisätiloissa 30-40 asteinen ilma seisoo vailla ohuintakaan tuulen virettä. Kosteudesta ei tarvitse edes erikseen mainita.

Kalle lapioi takapihalle portaat.

Jälkimmäinen uutinen sai suupielet kohoamaan muistuttamalla suomalaisittain joskus vähän liian pitkälle viedystä lainsäädännöstä. Urheilubaarit eivät saa uutisen mukaan jatkoaikaa myöhäisten jalkapallon MM-kisanäytösten vuoksi, "elleivät ne järjestä samaan aikaan muuta, tasokkaaksi määriteltyä ohjelmaa". Jo baarien minuuttitarkka sulkemisaikataulu valomerkkeineen ja asiakkaita aggressiivisesti uloshäätävine portsareineen on vakavuudessaan oma hupaisa lukunsa, mutta kuka onkaan keksinyt määritellä millaista on "riittävän tasokas viihdeohjelma"? Uutinen kertoi yhden helsinkiläisen baarin saaneen hakemuksellaan luvan myydä alkoholia puoli kahden jälkeen myöhäisinä otteluiltoina, koska kyseinen baari on luvannut järjestää paikalle myös livebändejä ja trubaduureja täyttääkseen tasokkaan viihdeohjelman ehdot. Sanoisitpa kamerunilaiselle, että jalkapallo ei ole tasokasta viihdeohjelmaa ja asettaisit trubaduurin korvan juureen pelin ajaksi...

Kallen lapioidessa seurailin työn edistymistä tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti